Pitkasaarenkennel.com

Agility on hieno harrastus, jos sinulla sattuu olemaan koira, joka myös rakastaa sitä. On tiettyjä koirarotuja, joiden on katsottu soveltuvan parhaiten Agilityyn, mutta mitään rotuehtoja kyseiseen harrastukseen ei ole. Sekarotuinen koira voi olla yhtä oppivainen, tai jopa oppivaisempi, kuin rotukoira tässä harrastuksessa. Koiran on vain itse haluttava tehdä pyydettävät tehtävät vapaaehtoisesti, ja molempien, sekä koiran että omistajan, tulee nauttia tästä vauhdikkaasta harrastuksesta. Jos sinusta tuntuu, että koirastasi voisi olla kyseiseen harrastukseen, niin ei muuta kuin etsimään netistä oman paikkakuntasi Agility-yhdistystä. Yleensä löytyy paikallinen koirakerho tai vastaava, joka järjestää myös Agilitytreenejä. Kurssit ovat yleensä noin 10 kerran sarjoja, eivätkä maksa montaa kymppiä. Kurssille tarvitaan vain innostunutta ja positiivista mieltä, ja pitää muistaa, ettei koirallakaan ole aina se paras päivä.

Agilityyn sopiva vaatetus tulee olla rentoa, sillä tunnilla juostaan paljon ja tehdään äkkinäisiä liikkeitä. Jalassa tulee olla lenkkitossut, ja housuissa on hyvä olla monta taskua. Taskut ovat muun muassa koiran herkkuja varten, joilla sitä palkitaan onnistuneesta suorituksesta. Kaikille koirille herkut eivät kuitenkaan toimi, joten taskuja pitää olla myös leluja, esimerkiksi leluköyttä, tai palloa varten. Koiratarvikkeita myyvissä liikkeissä, saattaa olla myytävänä myös niin kutsuttuja treenitaskuja, joissa on monia erikokoisia taskuja koiran herkkuja ja leluja varten. Treenitasku on vyölaukun näköinen asuste, joka kiinnitetään vyötärölle vyölaukun tapaan.

Koiran omistajan vaatetuksella on merkitystä treenien onnistumiseen, muun muassa kenkien osalta. Verkkareissa ja lenkkareissa on huomattavasti helpompi juosta koiran kanssa kuin tiukoissa farkuissa ja varvastossuissa. Pukeutumisesta ja muista tärkeistä seikoista löytyy lisätietoa esimerkiksi täältä. Myös sadekeli kannattaa ottaa huomioon, ottamalla sadetakki mukaan treeneihin. Koiralla on myös hyvä olla suojatakki mukana, jotta lihakset pysyvät lämpiminä omaa suoritusvuoroa odottaessa. Talviaikaan koiralla on hyvä olla paksumpikin takki, varsinkin lyhyempikarvaisilla koirilla.

Monelle tulee ehkä yllätyksenä se, että koiraharrastuksista yksi suosituin eli agility on oikeasti maailmanlaajuinen juttu, jossa kilpaillaan niin Suomen-, Euroopan- kuin Maailmanmestaruuksista. Suomessakin järjestetään vuosittain 3-7 kansainvälistä agility kilpailua, ja SAGI eli Suomen agilityliitto lähettää joka vuosi myös oman joukkueen kansainvälisiin arvokisoihin. Halutuin titteli tietenkin on Maailmanmestaruus, ja tänäkin vuonna sellainen järjestetään Luxenburgissa syyskuun 11–14. päivä. Kisoilla on omat nettisivut myöskin, mutta aika vähän niistä vielä toistaiseksi irtoaa mitään faktatietoja, ellei halua etukäteen käydä tutustumassa kisan tuomareihin ja sponsoreihin.

Viime vuoden kisat olivat Etelä-Afrikassa, mutta tällä kertaa Suomelle ei niissä kisoissa ollut joukkuetta ollenkaan mukana. Tähän väliin täytyy todeta, että Suomen joukkue kyllä ON hyvä, ja nappasi PM-kisoissa useammankin voiton, mm. maksikokoisten koirien joukkuevoiton, mineissä hopeaa sekä maksi- että medi-kokoisten yksilömestaruuden. Mutta MM-kisat siis jäivät väliin. Maailmanmestaruus vuosimallia 2013 meni siis Itävaltaan, Helmut Paulikille sekä hänen koiralleen Lanelle. Toinen sija päätyi Tsekkeihin ja kolmas Saksaan. Nähtäväksi jää, miten he tulevat pärjäämään seuraavissa kisoissa, jos mukaan pääsevät tulemaan.

Vedonlyönnin kannalta kannattaa taas odottaa huhtikuuta ja maailman tunnetuinta laukkakisaa eli Grand Nationalia. Vielä ei Betsafe anna kertoimia kisalle, mutta kyllä ne sieltä tulevat kun jaksaa odottaa. Grand National siis järjestetään Englannissa, Liverpoolussa ja on todella massiivinen laukkakisa keräten yleisöä tuhat päin ja tv;stäkin sitä seuraa yli 11 miljoonaa katsojaa, maailmanlaajuisesti jopa 600 miljoonaa katsojaa. Isoja lukuja ja varmaan vielä isompia vedonlyöntejäkin on tarjolla.

Viime vuoden Grand Nationalin voittajaksi tuli Auroras Encore, jockeynaan Ryan Mania. Ensi vuonna kisassa ei tätä 12-vuotiasta kiituria nähdä, sillä saavutettuaan voittonsa, jäi hän eläkkeelle loukattuaan jalkansa. Nähtäväksi jää millaisia nimiä tänä vuonna kisaan ilmaantuu. Yksi maailman huippukilpureista on Ranskasta tuleva tamma Trever, joka on voittanut kaikki kisansa tähän asti. Tai Irlantilainen Novellist, joka hänkin on saavuttanut voiton jos toisenkin. Jos heitä Grand Nationalissa näkyy, voihan heille muutaman panoksen laittaa vetämään. Ei se mitään anna jos ei otakaan vai miten sitä sanotaan?

Seisovilla ja noutavilla roduilla tarkoitetaan yleensä kanakoiria, jotka voivat olla joko seisovia tai noutavia rotuja.

Seisovia lintukoiria käytetään yleensä kanalintujen eli riekkojen, fasaanien, metson, teeren ja peltopyyn metsästyksessä. Koiran tehtävä on löytää riista, ja mitä laajempi alue kuten peltoaukea tai tunturi, sen laajemmalta alueelta koiran tulee etsiä. Koiran on oltava haussaan nopea, sillä linnut ovat herkkiä aistimaan kaikki muutokset, ja yhteydenpito metsästäjään tulee olla saumatonta. Kun koira vainuaa hajuaistiaan käyttämällä linnun, tulee sen jäädä paikalleen jähmettyneenä merkkinä metsästäjälle. Metsästäjän päästyä lähemmäksi, antaa se koiralle käskyn karkoittaa lintu ilmaan, jolloin metsästäjän on helppo ampua lintu ilmasta. Välittömästi sen jälkeen kun lintu on ilmassa, tulee koiran asettua maahan makaamaan.

Seisovat lintukoirat jaetaan sekä mannermaisiin rotuihin kuten saksanseisojat ja bretonit sekä englantilaisiin kuten pointterit ja setterit. Seisojia löytyy kolmea eri lajia, karkea-, lyhyt- ja pitkäkarvaiset versiot ja niitä voidaan luonteensa puolesta käyttää myös pienpetojen metsästyksessä sekä haavoittuneiden jäljestyksessä. Bretonit ovat puolestaan kotoisin Ranskasta ja niiden luonne sopii myös kaikenlaisen muuhun metsästykseen.
Pointterit sopivat myös agility- ja tokokentille jos ei metsästyksestä välitä. Setterit ovat suosittuja seurakoiria myös.

Noutavilla lintukoirilla puolestaan tarkoitetaan niitä, jotka hakevat kuolleen riistan. Niillä ei ole yhtä voimakas riistavietti kuin muilla, ja näitä rotuja tapaa myös paljon metsästysalueiden ulkopuolella perhekoirina. Noutavina lintukoirina voidaan siis nähdä sellaisia rotuja kuin kultainennoutaja, labradorinnoutaja sekä erilaiset spanielit kuten amerikan- ja irlanninvesispanielit. Molemmat rodut ovat etenkin vedestä noutavia lintukoiria, ja näistä jälkimmäinen on kaikista suurin spanielirotu. Sekä amerikan- että irlanninvesispanielin turkki eroaa muiden spanielien turkeista ollen kihara ja luonnostaan öljyinen. Koira ei siis etsi metsästäjälle riistaa vaan hakee sen vasta laukauksen jälkeen. Etenkin sorsalintujen metsästyksessä käytetään tällaisia noutavia lintukoiria, on huomattavasti helpompi saada sorsa järveltä rannalle koiran kanssa kuin ilman koiraa.

Monet noutavat lintukoirat ovat muutakin kuin noutavia koiria, joten ne ovat monipuolisia metsästyskavereita. Toisin kuin seisovat lintukoirat, joiden käyttö rajoittuu aika lailla vain siihen yhteen hommaan. Monet metsästyskoirat ovat myös liikkeelle ajavia koiria eli parhaimmillaan yksi koira voi hoidella montaa eri roolia metsällä, riippuen tietenkin mihin se on koulutettu.

Monia metsästykseen jalostettuja koiria on myös kautta aikojen pidetty myös seurakoirina. Tällaisia rotuja ovat mm. erilaiset noutajat. Labradorinnoutaja on ollut Suomen suosituin koirarotu jo viimeiset neljä vuotta. Se on alun perin jalostettu metsästyskoiraksi, ja on onnen omiaan noutavana lintukoirana. Labbikset ovat myös suosittuja palveluskoiria ja niitä tavataan niin huumekoirina kuin opaskoirina sokeille ja liikuntarajoitteisille sekä myös pelastuskoirina. Ne ovat miellyttämishaluisia, ja sopivat niin maalle kuin kaupunkiinkin kunhan huolehditaan siitä, että ne saavat tarpeeksi aktiviteetteja. Ne rakastavat uimista ja niitä voi olla vaikea saada pois vedestä kun ne sinne pääsevät. Kultainennoutaja on myös suosittu seura- ja perhekoira luonteensa puolesta.

Kettu- ja luolakoirista Jackrusselit ovat myös suosittuja seurakoiria, vaikka nekin ovat alun perin jalostettu hieman toisenlaisiin aktiviteetteihin. Ne ovat kuin duracel-pupuja, aina vauhdissa ja tarvitsevat aktiivisen kodin. Mutta ovat aina valmiita harrastamaan vaikka agilitya, jos eivät enää tositoimiin pääse ketun metsästykseen. Monet muutkin terrierit ovat suosittuja seurakoiria nykyisin kuten esim. kettuterrierit. Myös mäyräkoirat ovat suosittuja seurakoiria, vaikka niidenkin jalostustarkoitukset olivat alun perin lähinnä metsästyksessä. Mäyräkoirien matala runko on juuri sopiva metsästämään mäyriä ja supeja pois ahtaista luolista mutta sopivat toki myös seurakoiriksi. Aivan pienien lasten kanssa seuraksi en välttämättä ottaisi mäyräkoiraa, sillä pitkän selkänsä takia se on vaarassa jäädä lasten jalkoihin ja huonoimmassa tapauksessa vaikka halvaantua. Sekä terrierit että mäyräkoirat ovat luonteeltaan melko leikkisiä ja itsepäisiä, joka tulee ottaa huomioon rotua kouluttaessa. Ne eivät ole tyhmiä, eivätkä liioin niin miellyttämisen haluisia kuin esim. noutajat ovat.

Lintukoirista mm. spanielit ovat suosittuja seurakoirina nykyisin. Esimerkiksi cockersspanielin alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut noutavana ja ylös ajavana lintukoirana, mutta nykyään niitä tapaa kyllä varmaan enemmän kotisohvalla makaamassa kuin kaislikossa sorsaa hakemassa. Ne ovat helppoja koulutettavia ja ystävällisen, uskollisen ja leikkisän luonteensa ansiosta sopivat hyvin koko perheen lemmikiksi. Samoin englanninspringerspanieli sekä walesinspringerspanieli ovat hurmaavia seurakoiria.

Vaikka moni on alun alkaen jalostettu metsästyskäyttöön, on aika moni niistä päätynyt perhekoiraksi. Jos tällaiseen rotuun päätyy, kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen onko koira metsästys- vaiko näyttelylinjaisesta suvusta, mikäli se on valittavissa. Vaikka koiraa ei olisikaan tarkoitus käyttää näyttelyissä, on se silti parempi kuin pitää metsästyssukuista koiraa ns. turhan panttina kotisohvalla.

Koirat ovat kautta aikojen olleet ihmisen parhaita ystäviä, vaikka ne Euroopassa kisaavatkin kissan kanssa suosiostaan. Mutta Suomessa koirat ovat ykkössijalla ja koiria löytyy monta sataa tuhatta lemmikkeinä niin puhdasrotuisina kuin sekarotuisinakin. Onneksi netin kautta löytyy apua niin koiran hankintaa koskien kuin koulutustakin. Ensinnä on mietittävä onko ottamassa puhdas rotuista koiraa vaiko sekarotuista ja kääntyykö kennelin puoleen vaiko jostakin myyntipalstalta kuten Keltainen pörssi. Ennen kuin koira tulee, pitää sille hommata monenlaisia tarvikkeita ja netin kautta voi tilata myös laadukasta koiranruokaa.

Koiran kasvattamisessa on myös omat haasteensa ja siihenkin löytyy apua netistä. On kyse sitten eroahdistuksesta tai huonekalujen syömisestä, jokaiseen kasvatuspulmaan löytyy apua. Teeveestä voi aina välillä katsoa ohjelmia koulutukseen liittyen ja yksi tällainen maailman tunnettu koirien ongelmakouluttaja on Cesar Millan, jonka ohjelma koirakuiskaaja pyörii myös Suomen teeveessä.

Netin kautta löytyy myös lisäinfoa, mikäli haluaa alkaa koiran kanssa harrastamaan vaikka agilitya tai koiratanssia. Pelastuskoirien omistajille on tarjolla mm. jäljestystä ja vaikka kadonneiden etsimistä raunioista. On aivan koirarodusta kiinni mitä sen kanssa kannattaa alkaa harrastamaan, vaiko antaako koiran olla vain sohvaperunana.

Jos ei pelaaminen kiinnosta mutta haluaa lisäinfoa koirista, voi käydä lukemassa faktoja koirista ja seurata jotakin koira-aiheista blogia. Tai hommata vaikka virtuaalisen lemmikkikoiran virtuaalikennelistä. Se ei siis ole oikea lemmikki, mutta sitä hoidetaan kuin oikeaa, leikitään ja ruokitaan. Ainoa ero on, ettei tarvitse kotoa poistua loskasateeseen.

Youtube on pullollaan hauskoja eläinaiheisia videoita, etenkin koiranpennuista. On laulavia koiria, omaa häntäänsä jahtaavia sekopäitä sekä kylpykammoisia haukkuja tai niitä, jotka ovat tehneet jotakin tuhmaa ja ovat todella, todella syyllisen oloisia omistajan toruessa. Ainoa huono puoli youtubessa voi olla, että se on todella koukuttavaa ja yhtäkkiä huomaakin, että koiravideoiden parissa on mennytkin paljon kauemmin aikaa kuin alun perin oli tarkoitus.

Metsästyskoirat, joita kutsutaan joskus tehtävästä riippuen myös lintukoiriksi, ovat sellaisia koirarotuja, jotka on jalostettu avustamaan metsästystehtävissä. Niiden pääasiallinen tehtävä metsästettäessä on noutaa ammuttu saalis, joka on siis usein lintu. Osaa lintukoirista käytetään yleisesti myös lintujen löytämiseen, jossa ne voivat olla erittäin kyvykkäitä.

Lintukoirat lasketaan yleisesti metsästyskoirien joukkoon, mutta jotkut kennelit voivat pitää niitä myös urheilukoirina, koska linnustus on hyvinkin urheiluun rinnastettavissa olevaa toimintaa, jota varsinkin Englannissa pidetään ns. ylemmän kansanluokan huvina, vaikkakaan se ei ole aivan yhtä suosittua kuin ketunmetsästys, Englannin kansallisurheilu. Lintukoirat voivat toki olla myös mukavia perhekoiria, mistä esimerkkinä vaikkapa kultainen noutaja, joka on todella suosittu niin lintu- kuin perhekoiranakin.